Aina joskus kysellään, että mistä me niitä kelloja oikein ostetaan kunnostukseen ja myyntiin. No moneltakin myyjältä, etupäässä yksittäisiä kelloja yksityishenkilöiltä ja joskus joku perikunta saattaa haluta muuttaa rahaksi useammankin kellon kerrallaan - kuitenkin niin, että ovat käyttökelloja menneiltä vuosikymmeniltä.
Jopa näin vanha rousku oli löytynyt edesmenneen veljen jäljiltä vinttikomerosta, ei mikään kaunotar ensi näkemältä, mutta jokin tässä vetosi tutustumaan tarkemmin.
Onhan se sentään Omega from 30's, eikä niitä nyt kovin paljon kunnostettuna löydy. Taulu patinoitunut, osat pitää tarpeen mukaan tehdä tai etsiä maailman varaosa-arkuista, mutta silti ihan kunnostamisen arvoinen. Omegan kaliiberijärjestelmä lähti liikkeelle vatsa vuodesta 1949 ja sitä vanhemmat kellot luetaan antiikkikelloiksi eli eivät ole normaalin huollon piirissä ja varaosia niihin ei ole tehtaan kautta saatavilla.
Tässä yksilössä olivat lähes kaikki osat ehjänä eli ei tarvinnut lähteä
etsimään maailmalta muuta kuin kahden hampaansa pudottanut tuntiratas, mikä sitten Oklahomasta Jenkeistä löytyikin.
Tässä sitten jo koneisto huollettuna:
Tässä sitten jo koneisto huollettuna:
Ranneke piti myös tilata erikseen, tässä kellossa on kiinteät tapit ja ranneke pitää olla kiinnitykseltään liimattavaa mallia, sellainen löytyi Hirschiltä mallia Diamond Calf. Ja sitten hän on valmis, tyylikäs antiikkileidi.
30-luvun miestenkellot ovat tämän päivän makuun ehkä pieniä kooltaan, mutta tässä iän tuoma patina on niin sofistikoitunut, jotta kelpaa varmasti erikoisemmaksi pukukelloksi.
Tämä käyttökuntoon huollettu antiikkileidi löytyy myynnistä: Kellotori.fi -sivustolta
